Kesän taittuessa syksyyn nostin tämänkin ruukullisen sisälle. Jonkin aikaa se jaksoi olla keittiössä, kunnes keräsin sen kukannuput talteen. Laventelia voi kuulema käyttää myös ruanlaittoon. Voisi kokeilla esimerkiksi laventelibrownieita. Muistaakseni Leilalta taisi löytyä resepti.
tiistai 9. lokakuuta 2012
Laventelin tuoksussa
Kesän taittuessa syksyyn nostin tämänkin ruukullisen sisälle. Jonkin aikaa se jaksoi olla keittiössä, kunnes keräsin sen kukannuput talteen. Laventelia voi kuulema käyttää myös ruanlaittoon. Voisi kokeilla esimerkiksi laventelibrownieita. Muistaakseni Leilalta taisi löytyä resepti.
maanantai 8. lokakuuta 2012
perjantai 5. lokakuuta 2012
Mielipiteenjakajana avokadopasta
Koko Suomi tekee nyt avokadopastaa. Ostin minäkin Safkaa-keittokirjan. Ja tein sitä pastaa. Ja ihastuin. Olisin voinut syödä koko kipollisen kerralla! Poikaystävä ei ollut samaa mieltä. Hänpä ei hirveästi välitä limestä. Koitetaan siis seuraavalla kerralla vähemmän limeä.
(Tai sitten ei. Jääpä enemmän minun syötäväksi)
Avokadopasta
1 valkospilunkynsi
1/2 chili
1 limetti
2 kypsää avokadoa
suolaa
mustapippuria
0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa
1 dl raastettua pecorinoa
1 dl raastettua parmesaania
spagettia
Pilko valkosipuli ja chili kulhoon. Purista päälle limen mehu. Kuutioi avokadot ja kaverra lusikalla kulhoon. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, öljy, yrtit ja juustoraasteet, ja sekoita.
Keitä pasta ja ota talteen 1 dl keitinvettä. Lorauta osa keitinvedestä kastikkeen sekaan ja sekoita spagetit joukkoon. Raasta päälle parmesania ja iske kiinni.
Kannattaa keittää spagetti vasta kastikkeen valmistamisen jälkeen. Laitoin vanhasta tottumuksesta spagetit kiehumaan samalla kun valmistelin kastiketta. Nehän tietysti kiehuivat liian nopeasti ja ehtivät jäähtyä ennen kastikkeen valmistumista. Suosittelen siis edelleenkin seuraamaan ruokaohjeita niinkuin ne menee. Ei sooloiluja.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
maanantai 1. lokakuuta 2012
Retki työpäivän keskellä
Kaikkihan rakastavat eväitä. Varsinkin hyvin tehtyjä sellaisia. Miksei siis piristettäisi työpäivää rapisevalla eväspussilla?
Leivän väliin voi laittaa juuston ja salaatin lisäksi (uus)aloittelevan lihansyöjän herkkua eli luomumeetvurstia (nopeastipa ne makuhermot muistaa lapsuuden herkut). Pussin pohjalle vielä kirsikkatomaatteja suupaloiksi.
Ja niin kahvitauosta tuli retki!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)