Suussasulavaa kardemumma-suklaamoussekakkua

Meillä juhlittiin taannoin itsenäisyyspäiväsunnuntaita suupielet suklaassa. Ihana kakkuohje sattui silmään Soppa365-sivuilta. 

Kardemumma-suklaamoussekakku

1 pkt (260 g) keksejä (LU Bastogne caramelized sugar & cinnamon)75 g voita200 g tummaa suklaata (taloussuklaakin käy)4 kananmunaa2 dl fariinisokeria2 dl kuohukermaa1 tl kardemummaa1/4 tl suolaa
Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Murenna keksit monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella muruksi. Sulata voi ja lisää keksimurujen joukkoon. Painele murut tiiviisti irtopohjavuokaan pohjalle ja reunoille. Paista uunissa 6 minuuttia. 
Sitten täytteeseen. Sulata suklaa. Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Vaahdota myös kerma. Yhdistä kerma, suklaa ja muna-sokeriseos. Lisää vielä lopuksi suola ja kardemumma.
Kaada täyteseos kakkuvuokaan muruseoksen päälle. Paista kakkua uunissa vielä noin 40 minuuttia. Annan kakun jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua. Koska kyseessä on moussekakku sisus voi jäädä keskeltä hieman valuvaksi, mutta asettuu kakun jäähtyessä. Tästä syystä kakun voi halutessaan tehdä jo edellisenä päivänä.

Uusinta: Dominopallerot

Joulun toiveuusintana Dominopallerot.

Dominopallerot

2 Domino-keksipötkylää
200 g Philadelphia-juustoa
400 g valkosuklaata (enemmänkin saa olla)
1 rkl öljyä

Rouhi dominokeksit tehosekoittimella. Itse olen rouhinut nämä tehosekoittimen puutteessa aina sauvasekoittimella, joka menee kuitenkin helposti tukkoon. Tänä vuonna parhaaksi välineeksi osoittautui puinen kauha. Lisää rouheeseen Philadelphia-juusto ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikina tunniksi jääkaappiin tunniksi.

Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja lisää siihen ruokalusikallinen öljyä. Ota taikina jääkaapista ja pyörittele siitä palleroita. Kasta pallerot valkosuklaaseen. käytä apuna cocktail-tikkuja tai haarukkaa. Tämä suklaassa pyörittely on se vaikein osa ja tällä kertaa päätinkin tehdä palleroista tikkunekkuja jättämällä cocktail-tikun niihin kiinni. Se ehkä helpottaa syömistäkin, kun ei sormet sotkeennu.

Aseta valkosulkaiset pallerot leivinpaperille. Laita pallerot vielä 15 minuutiksi jääkaappiin ja säilytä niitä muutenkin jääkaapissa. Dominopallerot säilyvät jääkaapissa noin viikon ajan. Näitä meidän suku saa taas joululahjaksi :D

Piparkakkutalo ja pikeeri

Tämän vuoden jouluvalmisteluihin on kuulunut piparkakkutalon rakentaminen. Tai oikeammin se on auttanut joulutunnelmaan pääsyä. Tunnelmat on sen jälkeen ollut välillä kaukanakin joulusta, mutta tällä askartelulla kuitenkin hitusen oikeaan suuntaan.


Piparkakkutalon kaavat

Äidin kanssa tuli aina tehtyä piparkakkutalo ja edellisen kerran olen tehnyt sen Mikkelissä äidin ja isän luona. Itsenäisyyspäivän aikaan yritimme penkoa äidin perinteisen piparkakkutalon kaavoja, muttei niitä löytynyt mistään. Täytyi siis turvautua internettiin ja aloittaa aivan omat piparkakkutaloperinteet. Hyviä ohjeita oli koottu tänne. Sieltä löysin Floran sivuilta erilaisia piparkakkumaailmoja, joista valitsin prinsessatalon. Jostain syystä tuo sivusto ei nyt avaudu minulle, mutta löytyy siis äsken mainitun listan ensimmäisenä. Kaavat piirtelin tyhjän muropakkauksen kylkeen ja siinä vaiheessa huomasinkin, että kyseessä oli aika kookas mökki. No haastetta saikin vähän olla.

Palojen paistaminen

Mökin valmistin kaupan valmiista piaparkakkutaikinasta, jota kokonaisuuteen meni 1,5 kg. Paistaminen onnistui hyvin. Floran ohjeista löytyi myös hyviä viitteitä paistoajalle. Pienemmät osat kannattaa paistaa erikseen lyhyemmässä ajassa ja isommat saavat olla uunissa taas kauemmin. Ohuista tai helposti särkyvistä osista kannattaa tehdä tuplakappaleet, että on sitten varalla jos pipari vaikka rakennusvaiheessa murtuu.

Koristeleminen ja pikeeri

Koristelin seinäpalaset ja tikapuut ennen kiinnitystä. Katot koristelin vasta kokoamisen jälkeen. Koristeluun käytin ensimmäistä kertaa pikeeriä. Valmistin sen sekoittamalla munanvalkuaista ja tomusokeria (1 munan valkuainen, 3-5 dl tomusokeria). Ohjeen mukaan siihen tulisi lisätä tippa sitruunamehua. Sitruunoiden puutteessa lisäsin tipan piparminttumaustetta. Ei ehkä aja samaa asiaa, mutta olkoon. Munanvalkuaisia minulla oli valmiiksi pakastimessa jonkun keltuaisvoittoisen leivontarupeaman jäljiltä.

Pikeerin tulee olla sen verran jäykkää, että siihen jää pieni huippu, kun kauhan vetää seoksesta pois. Pikeerillä voi myös kiinnittää palasia, mutta se vaatii pitemmän kuivumisajan, jolloin tarvitaan myös tukirakennelmia vaikkapa juomalaseista. Minä tyydyin vain koristelemaan. Värjäsin osan pikeeristä punaisella ja osan vihreällä karamellivärillä, jotta sain vähän väriäkin rakennelmaan. Pursottimena toimi pakastepussi, jonka kulmaan leikkasin pienen reiän.

Palasten kiinnittämisen jälkeen koristelin vielä katot ja viimeistelin koristelut lopulla pikeerillä. Tikapuut kiinnitin alustaan pikeerillä ja hyvin jämäkästi ne ovat paikoillaan, joten silläkin kiinnitys varmasti onnistuu. Ainakin se voittaa maultaan sulatetun sokerin mennen tullen. Koristeiksi olin ostanut pussin lontoon rakeita ja kaksi pussia Ranskan pastilleja ja ne menivät kaikki. Enemmänkin olisi vielä mahtunut. Eli aika hirmuisen isohan tästä piparkakkutalosta tuli.

Palasten kiinnittäminen sulatetulla sokerilla

Palaset kiinnitin sulatetulla sokerilla, joka nappaa niihin kiinni todella nopeasti. Taloa kootessa täytyy siis olla nopea. Mielestäni sulaa sokeria ei kannata kuitenkaan pelätä, vaan edetä rauhallisesti. Olen tottunut sitä käyttämään, koska sillä me äidin kanssa aina rakennettiin paparitalo.

Desin verran sokeria paistinpannulle riittää pitkälle. Pannu pitää olla sen verran suuri, että mahtuu huljuttamaan piparkakkutalon seinän tai katon pisintä sivua siinä kokonaisuudessaan. Lusikalla sokerin lisäily ei oikein toimi, koska se ehtii matkalla jähmettyä. Katon liitoksiin sitä kuitenkin lisäilin lusikalla, ettei katto olisi jäänyt aivan irralleen. Palasten liittämisessä on tärkeää hahmottaa missä järjestyksessä palaset asettelee ja mitä sivuja täytyy kastaa sokeriin samalla kertaa.

Vähän jäi harmittamaan, etten muistanut tehdä pohjapipariin reikää heti uunista ottamisen jälkeen. Mökin alle olisi voinut ujuttaa ledkynttilän tuikkimaan. Toisaalta mökistä tuli niin iso, ettei pohjaa olisi saanut nostettua ilman että koko rakennelma olisi sortunut. Joten onni onnettomuudessa!

Nyt tässä arvotaan, että saadaanko me kuljetettua koko komistus joulunviettoon, jossa sitä pääsisi ihastelemaan isoliuta ipanoita, vai pitääkö kutsua vieraat piparkakkutalon luo. Syömistä siinä riittää monelle hengelle ja moneksi kerraksi.

Ps. Piparkakkutalo saatiin kuin saatiinkin kuskattua joulunviettoon ja jonkun aikaa sitä ehdittiin ihastellakkin ennenkuin se katosi parempiin suihin. Niinkuin pitikin.

Syysuusinta: Omenakaurapaistos

Ostettiin kuukausia sitten tien poskesta laatikollinen omenoita. Niitä oli vahtimassa Pekka-kissa. Rahat laitettiin laatikoiden päällä olevaan hillopurkkiin. Kyseessä oli aikainen omenalajike valkeakuulas, joten tästä ostokerrasta on jo aikaa. Silloin vielä kesämekon helmat liehui ja illat olivat pidempiä.

Omenoita nautittiin sellaisenaan ja tehtiin niistä myös sitä tuttua omenherkkua eli omenapaistosta (tällä kertaa luumuostokset jätettiin väliin). Viimeksi en ehtinyt kuvaamaan herkkua ennen kuin se katosi parempiin suihin. Tällä kertaa olin nopea ja nappasin kuvan ennen vaniljajäätelön sulamista. Tätä kannattaa tehdä useamminkin kuin vain kerran vuodessa satokautena.

Omenapaistos

12 pientä omenaa
ripaus kardemummaa
ripaus kanelia
3 rkl ruokosokeria
75 g voita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita

Voitele uunivuoka. Leikkaa kuoritut omenat lohkoiksi. Sekoita omenalohkot mausteiden kanssa ja kaada vuokaan. Vuoka kannattaa olla sen verran iso, että saat omenat yhteen kerrokseen. Useammassa kerroksessa omenat eivät pääse pehmenemään yhtä hyvin eikä muruseoskaan karamelisoidu. Sekoita voi ja sokeri, lisää vaniljasokeri ja kaurahiutaleet. Sotke ne keskenään muruksi. Ripottele muruseos hedelmien päälle ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

Täyteläinen banaanimaustekakku

Uudessa Yhteishyvän Ruoka-liitteessä oli taas monta mielenkiintoista reseptiä. Kuumetta ja flunssaa kotona potiessa ja sohvalla makaamiseen kyllästyneenä kaivelin liitteestä banaanimaustekakun ohjeen esille. Muutama vuosi sitten Maltalla hotellin aamupalalla maistamani banaanikakku oli jäänyt mieleeni mehevänä, muttei liian makeana kokemuksena. Eikun siis pilkulliset banaanit soseeksi ja kokeilemaan.

Leivonta-apulaisen virkaa suoritti yleiskone, joten flunssainen pääleipuri pääsi vähän helpommalla. Kone pyöräyttikin kaakun valmiiksi melkein itsestään.


Banaanimaustekakku

3 kypsää banaania
150 g voita tai margariinia
2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1/2 tl neilikkaa ja inkivääriä
1 dl kermaa tai maitoa

Vuoan voiteluun:
voita tai margariinia ja korppujauhoja

Kuori banaanit ja soseuta haarukalla. Vaahdota rasva ja fariinisokeri. Vatkaa rasvaseokseen kananmunat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää rasvaseokseen vuorotellen jauhoseosta, banaanisosetta ja kermaa. Sekoita tasaiseksi. Kaada valmis seos voideltuun ja korppujauhotettuun pitkään kakkuvuokaan. Paista kakkua 175 asteessa noin tunti. Tarkista kypsyys puutikulla.

Kakku tuntui paranevan seisoessaan. Seuraavana päivänä se maistui ihanalta ja koostumuskin oli tasaantunut. Makuun vaikutti varmasti myös flunssaisen palautunut makuaisti.

Alkuperäinen Yhteishyvän resepti löytyy täältä.

Herkkulakko ja taatelitaivas

Jahas. Aika herätä tässäkin blogissa. Luulitte varmaan, että minulle jäi putki päälle tuon edellisen drinkin takia. No ei vaiskaan. Ideoita on ollut ja kuviakin otettu, mutta töihin paluu on tehnyt sen, ettei vapaa-ajalla oikein tule roikuttua koneella. Ei ainakaan niin pitkää aikaa, että saisi muokattua kuvia tai jäsenneltyä Facebook-päivitystä pidemmäksi tekstiksi.

Siksipä aloitankin helposta ja ehkä jo vähän vanhentuneestakin aiheesta. Koneelta löytyi nimittäin ihania kuvia vasta ostetuista taateleista, joista tuli meidän herkkuja alkuvuodesta. Jälkiruuaksi pari suussa sulavaa taatelia ja herkkulakko oli helpponakki. Aivan kuin olisi toffeeta syönyt. Ja joku voi siellä nyt viittailla, että ei kai nuo taatelit niin hirveästi eroa herkuista, mutta enpä anna sinulle puheenvuoroa. Ne on hyviä ja terveellisiä. Eikä niissä ole vehnäjauhoja. Eiköhän se riitä jo selitykseksi.

Herkkulakosta taisin aikaisemmin mainita pullalakkona. Herkuttelu yltyi viime syksynä siihen pisteeseen, että jotain piti saada melkein joka päivä. Nyt ei enää herkut kummittele. Joskus tekee jotain mieli, mutta pääasiassa ei. Juhlissa tulee herkuteltua hyvällä omallatunnolla (joka pitää aina tässä yhteydessä mainita), mutta vain sellaisilla herkuilla joita tekee mieli. En ole liiemmin täytekakun ystävä, joten otan mieluummin mokkapaloja - ja sitä rataa. 

Töissä herkuista kieltäytymistä on tietysti pitänyt selitellä. Tai en nyt ole liiemmin selitellyt, vaan sanonut olevani herkkulakossa. Mutta minunkin odotetaan heti ahmivan voipullaa, kun sitä on tarjolla. Tai sitten voivotellaan, että sinä parka et nyt tätä pullaa saakaan syödä. No ei tee mielikään! Paitsi aika usein, muttei silti ihan oikeasti.

 

Me syötiin tuo taatelipakettia hitaasti nautiskellen monen viikon ajan. Liekö näitä enää kaupoista saa? Ovat kai sesonkituotteita. Tai näin minä ainakin luulen. En siis ole tarkistanut. Ja vielä tuosta herkkulakosta. Mitäänhän ei itseltään kannata täysin kieltää. Paitsi aluksi. Sitten kun on päässyt herkkuriippuvuudesta eroon, voi nautiskella silloin tällöin. Tai syödä taateleita.

Laskiaispullia ja mantelimassaa

Tänään heräsin keittämään hernekeittoa (soijarouheella) ja keiton poristessa laskettiin mäkeä viereisen kirkon takana. Mukaan tuli myös syntymäpäivävieraita, koska nyt juhlittiin niitä poikaystävän tiistaisia synttäreitä sukulaisvoimin.

Eilen leivoin pullat valmiiksi ja käytin taikinan alustamiseen uutta yleiskonetta. Hienosti toimi ja onnistui. Ainoastaan paistamisessa unohdin, että kiertoilmauunia ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi, ja muutama pulla sai mustan kuoren. Mutta siitäkin huolimatta resepti on hyvä ja sen kirjaan tänne, että muistan seuraavillakin kerroilla. Aikaisemmin siitä on tehty korvapuusteja.

Korvapuustit/pullat (ohje suoraan osoitteesta pirkka.fi)

5 dl maitoa
50 g hiivaa tai kuivahiivaa pakkauksen ohjeen mukaan
1 kananmuna
1 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
11/2 tl suolaa
n. 900 g (14 dl) vehnäjauhoja
150g voita tai leivontamargariinia

Mahdollinen korvapuustitäyte:
100 g voita
1 dl sokeria
n. 2 rkl kanelia

Voiteluun:
kananmunaa

Pinnalle:
raesokeria

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Alusta jauhot taikinaan vähitellen. Lisää pehmeä rasva jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Taikina saa olla pehmeää. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä sekä kulhon reunoista. Anna taikinan kohota leivinliinan alla noin 20 minuuttia.

Vaivaa taikinaa leivinpöydällä. Jos teet korvapuusteja jatka seuraavasti: jaa taikina kahteen osaan. Kauli taikinapala noin 30 x 60 cm:n suuruiseksi levyksi. Levitä päälle puolet pehmeästä rasvasta ja ripottele päälle sokeria ja kanelia.

Kääri levy rullaksi, jätä saumakohta alle. Leikkaa rulla noin 16 palaan hieman vinoin niilloin. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. Paina sormilla palojen kapea kärki alas pöytään, niin, että leikkauspinnat nousevat ylös. Leivo toinen taikinapala samoin. Kohota hyvin liinalla peitettynä.

Jos teet pelkkiä pullia tule tässä vaiheessa mukaan. Jaa taikina kahtia ja pyörittele pötköiksi. Leikkaa kumpikin pötkö kahdeksaan (tai useampaan) osaan ja pyörittele pulliksi. Kohotan hyvin liinan alla.

Voitele korvapuustit/pullat munalla ja koristele raesokerilla. Paista 225 asteessa (kiertoilmauunissa 200 astetta riittää) 8-10 minuuttia.

Leikkaa pullat kahtia ja täytä ne vadelmahillolla, mantelimassalla ja kermavaahdolla. Ja siis kyllä - laita kumpaakin kiisteltyä täytettä (kuten yllä olevassa kuvassa). Silloin laskiaispullat ovat parhaita. Hyvän mantelimassan teet itse helposti ja nopeasti.

Mantelimassa (n. 2-2,5 dl)

100 g kuorittuja manteleita
1,5 dl tomusokeria
1 kananmunan valkuainen

Jauha mantelit jauhoksi vaikka sauvasekoittimella. Sekoita tomusokeri tarkasti mantelijauhon sekaan. Erottele munan keltuainen valkuaisesta ja kaada valkuainen hitaasti manteli-sokeriseokseen. Minulla valkuaisen hitaasti lisääminen ei onnistunut, vaan se humpsahti seokseen kerralla. Mutta eipä siitä haittaa ollut. Alkuperäisen ohjeen tapaan nypin valkuaisen manteli-sokeriseoksen joukkoon ja koostumuksesta tuli juuri sopivaa laskiaispullien täytteeksi. Jos massasta tahtoo muovailtavaa, on valkuaista lisättävä vähemmän.

Oli todella hyvää ja ihana tietää mistä tämäkin mössö on valmistettu. Eikä tarvitse säilöntäaineistakaan huolehtia.

Näillä mennään! Hyvää laskiaissunnuntaita!

Synttärileivonnaisia

Poikaystävällä on tänään synttärit ja niistä saatiin nauttia aurinkoisessa talvisäässä. Yllättäen päivänsankari on myös suuri Runebergintorttujen ystävä, joten eikun leipomaan juhlapäivän kunniaksi.

Ostin juuri silikonisia muffinsivuokia, jotka sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Ne ovat yksittäisiä, aivan kuin paperiset vuoat, mutta näitä ei tarvitse heittää käytön jälkeen roskiin. Ne voi pestä pesukoneessa tai vaikka pakastaa. Ja tietysti uuniakin ne kestävät. Ensin harkinnassa oli yhden ison vuoan ostaminen, mutta nämä yksittäiset sopivat paremmin keittiön kaappeihin ja laatikoihin. Eivät vie paljon tilaa. Nerokasta!

Runebergintortut (12 kpl)

150 g voita
2 dl sokeria
2 munaa
1,5 rkl mantelilikööriä (50 ml pullo Disaronnoa)

2 dl vehnäjauhoja
2 dl korppujauhoja
1 pussi (80-100 g) mantelirouhetta
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa

2 dl kermaa

Kostutukseen:
1 dl vettä
1 rkl sokeria
2 rkl mantelilikööriä (loppu pullollinen)

Kuorrute:
1 dl tomusokeria
2 tl vettä
vadelmahilloa

Ota voi huoneenlämpöön pehmiämään jo hyvissä ajoin (tai pidä voilautasta vähän aikaa patterin päällä) ja kuutioi se. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää kananmunat yksi kerrallaan ja vatkaa kuohkeaksi. Lisää lopuksi 20 ml mantelilikööriä ja pyöräytä sähkövatkaimella vielä kerran.

Sekoita vehnäjauhot, korppujauhot, mantelirouhe, leivinjauhe ja kardemumma keskenään toisessa kulhossa. Lisää jauhoseos voiseokseen vuorotellen kerman kanssa.

Annostele taikina 12 silikonivuokaan tai tukeviin muffinsivuokiin. Paista 200 asteessa 15 minuuttia tai kunnes tortut ovat kauniisti ruskistuneet.

Torttujen paistuessa valmistele kostuteliemi ja kuorrute. Kostutukseen tarvittavan sokerin sekoitin kuumaan veteen, jotta se liukenee siihen varmasti. Joukkoon lisäsin vielä loput 50 ml Diraronno-likööristä. Kostuta vähän jäähtyneet tortut liemellä. Laita reilu ruokalusikallinen torttua kohti.

Viimeistele kostutetut tortut vadelmahillolla ja pyöräytä hillon ympärille tomusokerikuorrutteesta rinkula. Pursottamiseen käytin pientä minigrip-pussia, josta leikkasin yhden kulman pois.

Valmiit tortut saivat hyväksynnän päivänsankarilta, joten kyllä niistä hyviä siis tuli! Eipä tarvitse tänä vuonna pettyä kaupan torttuihin.

Torttuohje on Eeva Kolun vanhasta blogista, joka löytyy täältä.

Joululahjasuklaita

Palataanpa vielä hetkeksi jouluun. Tein joululahjaksi jo perinteeksi muodostuneita Dominopalleroita Hanna Jensenin ohjeen mukaan. Seuraksi ne saivat tänä jouluna fudgea Yhteishyvästä löytyneen reseptin pohjalta. Kummatkin keräsivät kehuja, mutta kyllä dominopallerot taitavat olla ne kaikkein suosituimmat.

Olen luvannut jakaa ohjeet täällä, joten nyt kynät sauhuamaan ja repeptikirjojen sivuja täyttämään!


Dominopallerot

2 Domino-keksipötkylää
200 g Philadelphia-juustoa
200 g valkosuklaata (enemmänkin saa olla)
1 rkl öljyä

Rouhi dominokeksit tehosekoittimella (tai sen puutteessa sauvasekoittimella). Lisää rouheeseen Philadelphia-juusto ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikina tunniksi jääkaappiin (ja valmista tässä välissä vaikka fudget).

Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja lisää siihen ruokalusikallinen öljyä. Ota taikina jääkaapista ja pyörittele siitä palleroita. Kasta pallerot valkosuklaaseen. käytä apuna cocktail-tikkuja tai haarukkaa. Aseta valkosulkaiset pallerot leivinpaperille. Sulkaa on tarkoitettu vain puolelle palleroista, joten se loppuu kesken. Loput voi pyöritellä kaakaojauheessa. Meillä kaikki saivat valkosuklaakuoren. Viimeisille palleroille valkosuklaata riitti vain vähän ja niistä tulikin aika rumia. Mutta makuhan se on tärkein!

Laita pallerot vielä 15 minuutiksi jääkaappiin ja säilytä niitä muutenkin jääkaapissa. Säilyvät jääkaapissa noin viikon ajan.


Sulkaafudge

2 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
3 rkl voita
2 rkl hunajaa
2 dl vaahtokarkkeja
100 g suklaata

Kiehauta kerma, sokeri ja voi. Lisää hunaja ja keitä sekoittaen, kunnes seos sakenee. Voit koittaa tiputtaa nokareen seosta kylmään vesilasiin. Jos se pysyy koossa, on seos valmista.

Ota seos liedeltä ja jatka sekoittamista, kunnes seos hieman jäähtyy ja paksuuntuu. Rouhi suklaa ja tarvittaessa pilko vaahtokarkit ja lisää seokseen. Sekoita, kunnes sulkaa ja vaahtokarkit ovat sulaneet tasaisesti seokseen.

Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla. Me käytimme pitkulaista leipävuokaa. Kaada seos leivinpaperin päälle. Peitä vuoka ja laita jääkaappiin jähmettymään. Leikkaa jähmettynyt fudge paloiksi.

Herkullista joulua!

Piparkakkumaistiaiset

Järjestin piparkakkumaistiaiset. Ostin kahta eri piparimerkkiä (ja lajia). Toisena vaihtoehtona olivat ohuet Annas pepparkakor ja toisena paksummat Töysäläisen piparkakut. Viimeinen vei voiton.

Katsotaanpa kuinka pitkään keksipurkki pysyy näin täynnä.
 

Amazing cake!

Tässä teille ihmekakku! Se sai osakseen hehkutusta blogissa, josta alkuperäisen reseptin löysin.
Kirjoittaa nyt runoja kakulle!

Lopputulos oli tosiaankin ihmeellisen maittava. Tarkoitus oli postata resepti ennen isänpäivää, mutta eipä ne isät olis ehtiny tätä maistaa. Meilläkin se hävisi parempiin suihin ennen kuin ehdittiin edes ajatella kakun tarjoamista muille.

Alkuperäinen resepti ja oikeutettu hehkutus täältä.


Ihmekakku eli Bretagnelainen tattari-voikakku

2 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1/4 tl kanelia
240 g voita
2 1/2 dl sokeria
4 munankeltuaista
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa rommia

voiteluun:
1 munankeltuainen
tilkka maitoa

Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Voitele kakkuvuoka.

Sekoita jauhot, suola ja kaneli.

Vatkaa pehmeä voi kuohkeaksi sähkövatkaimella. Lisää sokeri ja vatkaa.

Riko munankeltuaiset eri kulhoon ja lisää mukaan kokonainen muna, vaniljasokeri ja rommi. Vatkaa rakenne rikki haarukalla.

Lisää kananmunaseos ohuena nauhana voiseoksen sekaan samalla koko ajan vatkaten. Voit käyttää vatkatessa isompaa nopeutta, jotta taikina saa tarpeeksi paljon ilmaa. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi. Älä kuitenkaan vatkaa tässä vaiheessa seosta turhaan.

Lusikoi taikina vuokaan ja tasoita pinta lastalla. 

Sekoita munan keltuainen ja tilkka maitoa ja voitele kakku munamaidolla. Vedä pintaan haarukalla viistoja viiltoja ristikkäin. Ripottele päälle vielä suolaa vajaa puoli teelusikallista. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin suolankukkaa, mutta itse käytin sormisuolaa.


Paista kakkua noin 45 minuuttia 175 asteessa.

Yritä pitää näppisi erossa, kunnes kakku on vähän jäähtynyt. Nauti.

Omenajuhlaa

Meilläkin on ollut syksyn aikana omenajuhlaa. Niitä on saanut käydä ravistelemassa suoraan suuhun poikaystävän vanhempien luona. Tehtiin me kerran niistä hyvääkin; luumu-omenapaistosta. Suosittelen!

Luumu-omenapaistos

6 tuoretta luumua
6 pientä omenaa
ripaus kardemummaa
ripaus kanelia
3 rkl ruokosokeria
75 g voita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita

Voitele uunivuoka. Leikkaa luumut ja kuoritut omenat lohkoiksi. Muista poistaa luumuista kivet! Sekoita hedelmät mausteiden kanssa ja kaada vuokaan. Sekoita voi ja sokeri, lisää vaniljasokeri ja kaurahiutaleet. Sotke ne keskenään muruksi. Ripottele muruseos hedelmien päälle ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljakastikkeen kera. Myös jäätelö sopii mainiosti seuraksi.

Toisten leivonnaiset maistuu aina paremmalle

Kuten Iinan ihana juustokakku.

Juhlat!

Olen ehkä maininnut, että meillä oli kesäkuun alussa juhlat. Tässä kuvasaldoa tarjoiluista. Vähän tuli ylimitoitettua tarjottavaa, mutta pakkasestapahan löytyy.

Tarjolla oli brownie-paloja ja Iinan tekemään juustokakkua. Äiti teki pikkuleivät ja pullat olivat Astalta. Täytekakku poikaystävän äidin tekemä ja piirakat ja voileipäkakut tilattuna. Keittöstä löytyi vielä salaatti. Mielestäni tarjoilut oli ihan kohillaan.

Onni on lettuja paistava mies

 

Muistoja Budapestin kahviloista viime kesältä

Juustokakkujen kuningatar

Hyvää äitienpäivää!

Juhlapäivää voisi juhlistaa vaikka juustokakulla. New Yorkin juustokakun ohje on Leila Lindholmin toisesta keittokirjasta Pala kakkua - ja paljon muuta. Kirjan jatko-osaa olen mainostanut täällä aikaisemmin. Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty mustikoita, mutta halusin hyödyntää pakastimen piiloista löytyneitä mustaherukoita ja ne sopivatkin kakkuun loistavasti. Kakkuun laitetaan valkosuklaata, jota en ole ennen juustokakkuihin laittanut. Ehkä siitä syntyy kakun täyteläisen amerikkalainen maku.

New Yorkin juustokakku

300 g digestivekeksejä
150 g voita
600 g Philadelphia-tuorejuustoa
2 1/2 dl maitorahkaa
1 dl sokeria
1 dl perunajauhoja tai maissitärkkelystä
2 tl vaniljasokeria
3 luomukananmunaa
1 dl kuohukermaa
200 g valkosuklaata
1 1/2 dl (pakastettuja) mustaherukoita

Kuumenna uuni 175-asteeseen. Murskaa keksit hienoksi tehosekoittimella ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuokaan. Esikypsennä pohjaa uunin keskiosassa 10 minuuttia. Jäähdytä.

Vatkaa tuorejuusto ja maitorahka kuohkeaksi seokseski. Sekoita joukkoon sokeri, perunajauhot (tai maissitärkkelys) ja vaniljasokeri. Lisää juustoseokseen kananmunat yksi kerrallaan ja lopuksi kuohukerma. Taita suklaa paloiksi ja sulata vesihauteessa. Lisää sula suklaa juustoseokseen. Kaada juustokakkuseos keksipohjan päälle vuokaan ja sirota pinnalle jäiset marjat. Kypsennä kakkua uunin keskiosassa noin 40 minuuttia. Peitä kakku foliolla, kun se on kullankeltainen, jotta se ei tummu liikaa. Katkaise virta uunista ja jätä kakku uunin jälkilämpöön vielä puoleksi tunniksi.


Ensimmäistä kertaa maistoin kakkua ystävän syntymäpäivillä elokuussa ja sieltä se jäi kummittelemaan mieleen. Samainen ystävä sitten soittelikin, että Suomalaisessa Kirjakaupassa oli kyseistä keittokirjaa kymmenellä eurolla, joten nopeasti hakemaan oma kopio. Sittemmin olen mainostanut samaa tarjousta muillekin ja vielä tällä viikolla siellä näytti olevan pino kirjoja jäljellä! 

Outoja pikkuleipiä Brysselistä

Brysselissä vanhassa kaupungissa on  pikkuleipämyymälä, jossa kaiken muotoiset ja väriset pikkuleivät on aseteltu siisteihin pyramideihin ikkunaan. Viime kesänä ohi kävellessämme ostimme sieltä muutaman maistiaisen. Matkaamme lähti pari villin näköistä pikkuleipää ja yksi vähän perinteisempi.

Se perinteisen näköinen osoittautui lopulta parhaimmaksi.

Munkkeja mums mums

Eilen porraskäytävän täytti munkkirasvan tuoksu ja itsekin oli päästävä vappumunkin paistoon. Munkkien paistamisesta on tullut jo perinne, koska tämä on kolmas vappu peräkkäin kun niitä leivoin. Siman kävin hakemassa aamulla torimummoilta. Siitä onkin aikaa, kun olen oikeaa simaa maistellut. Torimummojen simat olivat onnistuneet loistavasti ja niin onnistuivat munkitkin.

Munkit

2,5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 luomukananmuna
0,25 tl suolaa
9 dl luomuvehnäjauhoja
50 g pehmeää voita tai margariinia
9 dl rypsiöljyä paistamiseen

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola ja muna. Vatkaa 2 dl jauhoja joukkoon. Lisää sulatettu rasva ja loput jauhot alustaen. Kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Meillä on ollut tapana kohottaa taikina mikrossa. Mikro ei tietenkään ole päällä, mutta siellä ei myöskään vedä, joten lämpö pysyy taikinassa hyvin. Tein tällä kertaa kaksinkertaisen taikinan, koska viime vuonna munkit loppuivat kesken. Ohje on kuitenkin vain yhdelle satsille, josta tulee noin 16 munkkia. Ylimääräiset voi pakastaa. Pakastetut munkit kannattaa sokeroida vasta, kun ne ottaa pakastimesta sulamaan.

Pyöritä taikina pulliksi ja tee niihin reiät sormin venyttämällä. Nostele hetkeksi pöydälle tai pellille. Jos annat munkkirinkuloiden kohota vielä tässä vaiheessa, tulee niisä oikein pullakoita. Kuumenna öljy. Se on valmista, kun pieni leipäpala ruskistuu muutamassa minuutissa. Kypsennä muutama munkki kerrallaan aina muutaman minuutin ajan.

Kierittele valmiit munkit sokerissa ja nauti.